koti.

näin tehdään sormilla numero 27.

josé, katjan päälaki ja plaza de colón.

anna, tiia, anna. viva españa!

jaahas, espanja oli nyt sitten vissiin nähty. vähän suruttaa jättää se taakse, eikä vähiten siksi, että aurinko paistaa siellä pilvettömältä taivaalta ja lämpöasteet hipoo neljääkymppiä. mut onhan se ihanata olla kotonakin. mun viimeisenä iltana madridissa oltiin plaza de colónilla katsomassa screeniltä espanja-venäjä-fudispeliä, ja voin kertoa että se oli aikamoinen viimeisen illan espanja-annos. jengi sekos ihan huolella - ja sitä jengiä oli ihan levottoman paljon. yhdessä vaiheessa kadulla matovauhtia ohi ajavasta autosta meni tuuletuksen lomassa ikkuna rikki ja mellakkapoliisit alkoi juosta paikalle. sitten alkoi lasipullot lennellä ja räjähdellä katuun - kun meikäläinen seisoo yksinään hoo moilasena keskellä sitä kaikkea. onneksi ei sattunut.

joo - ei kai siinä muuta. kuvissa viimeisen illan fiiliksiä ja fudisfiiliksiä. mun lärvä ei oikeasti ole noin punanen, mulla on vaan sitä kasvomaalia joka paikassa.
adios, madrid!

r e i s s u !

perjantaiaamuna 30.5. lähdettiin liinan ja merituulin kanssa bussilla madridista kohti sevillaa. sevilla oli tosi upea paikka, mutta meillä oli niin kiire biitsille että sen tutkimiseksi sai riittää vaan yksi yöpyminen. siitä jatkettiin junalla matkaa cadiziin. meitä oli uhkailtu huonoilla säätiedotuksilla koko ajan ennen reissua, mutta keli oli loppujen lopuksi aiiivan loistava - niin levottoman kuuma (mutta silti tuulisilla rannikoilla) että me poltettiin kaikkia ihmeellisiä ruumiinosia niinkun esimerkiksi lapaluu, korva ja jalkapöytä. cadiz oli tosi tosi rauhallinen paikka, eikä meille luvattuja "espanjan komeimpia miehiä" kyllä näkynyt ainuttakaan kappaletta.

tässä vaiheessa reissua merituulin piti suunnata koto-madridia kohti (töihin näes) kun taas me liinan kanssa jatkettiin matkaa bussilla tarifaan, pieneen windsurfing-paratiisiin. aivan surkean pieni paikka, mut ranta oli kyllä huikean kaunis, ja ihanan rauhallinen. tarifasta näki marokkoon asti! siellä me vietettiin yksi yö, ja lähdettiin algeciraksen ja malagan kautta busseilla ja hirveimmällä yöjunalla ikinä barcelonaan, jossa mä olin kolme yötä ja liina neljä. siellä alkoi säät jo vähän huonontua.

mä lähdin päivää aikaisemmin san sebastianiin, baskimaahan, kun liina jäi vielä barcaan feistin keikalle. san sebastian oli tosi precioso, mutta lauantai-iltaa lukuunottamatta vähän turhan rauhallinen. paljon kävelemistä riitti... ja lopuksi alettiin kyllä olla niin väsyneitä, että oli mielettömän ihanaa päästä kotiin madridiin.

ks. kuvat.

semmonen matka. tällä hetkellä mulla on kymmenisen päivää madridissa jäljellä ja oon aika seis sen homman kanssa... paljon ja vähän kaikkea. mut kohta nähdään suomessa!

p.s. kuva terassilta madridista, matkalla katsomaan flamencoa.

ya está

aletaan olla loppusuoralla. ihanaa ja kamalaa. toisaalta ei haluais lähteä, toisaalta haluis että kaikki olis jo ohi - ettei tarttis tätä lähdön tunnelmointia harrastaa.

kuvassa minä ja campo de moro (hihihi). madridissa siis ollaan takaisin. pitkällinen reissuraportti kuvien kera tulee pian, jollei näin upeat kelit jatku - ei kykene kyllä istumaan kotona yhtään.

besitos!