postimies pate, erikoislähettipalvelu

television ohjelmatietoja selatessani törmäsin yhtenä päivänä ohjelmaan nimeltä postimies pate, erikoislähettipalvelu. tuli heti mieleen kovan lain pikkusen rankempi sisarsarja kova laki: erikoisyksikkö tai vaikka extreme makeover: home edition ja aloin miettiä näitä tällaisia rinnakkaissarjoja ja niiden sisältöjä. väkisinkin aloin ihmetellä, mitäköhän tämä postimies paten extremeversio sitten pitää sisällään. hurjempia postitusreittejä? lentävää kuraa ja elokuvarenkaita? painavampia paketteja… tai jopa vaarallisia, tikittäviä lähetyksiä? ehkä tämä sisarsarja tarjoaa myös eroottisia väristyksiä, jos pate toimittaakin pehmustetun kirjekuoren yksinäiselle kotirouvalle?

koti kuntoon: extreme cleaning duty: russia edition

ylipäätään on melko helmeilevää, että kaikesta pitää tehdä tollanen rankempi sisarversio, ja säilyttää silti se alkuperäinen versio (niille nössöille, jotka eivät kestä hurjaa menoa). siihen on sitten aina turvallista palata - ja lähipiirin kanssa voi päivitellä, että kyllä silloin olivat asiat vielä hyvin kun postimies patekin ajoi postiautoaan rajoitusten mukaisesti ja tasaisilla teillä.

ehkä postimies patestakin tulee kohta tällaiset kaupunkiversiot (kuten CSI:sta). mä haluaisin ainakin mielelläni nähdä sarjan nimeltä postimies pate: forssa tai vaikka erikoislähettipalvelu: toijala.

tietotekniikkaaargh.

olin tämän viikon alussa eräässä koulutuksessa. nyt kun ei oo vähään aikaan ollut enää koulussa, ei ole joutunut seuraamaan samassa määrin toisten pitämiä powerpoint –esityksiä. tai sitten työelämässä ne on vaan sattuneet tähän asti sujumaan melko tottuneesti ja sutjakkaasti. tässä nimenomaisessa koulutuksessa jouduin kuitenkin seuraamaan kouluttajien ei-niin-tottunutta tietokoneen, ohjelmien ja internetin käyttöä.

tietotekniikan äärellä.

huomasin koulutuksen tiimellyksessä, että mulla on varsin alhainen sietokyky siinä, mitä tulee toisten pitämiin esityksiin, joissa käytetään ”apuna” tietotekniikkaa. tässä muutama melko yksinkertainen neuvo.

1. tiedostot ja kansiot voi avata tuplaklikkauksella. aina ei tarvitse klikata kuvaketta hiiren oikealla namiskalla ja tehdä valintaa ”avaa”.

2. hiiri sisältää yleensä myös pyörönappulan, jolla voi liikkua internetsivulla ylös- tai alaspäin (jopa yksinkertaisemmin kuin sivupalkin ylä- ja alakulmissa sijaitsevien nuolinäppäimien avulla, jotka yleensä pitää ensin vielä etsiä).

3. videoklipit voi laittaa pauselle ja antaa latautua jo valmiiksi, jotta koulutuksen osallistujat (vrt. esityksen seuraajat) voisivat saada osansa keskeytymättömästä videoklippinautinnosta.

4. ruudun pimeneminen ei ole epäkunnon merkki tai huokailun aihe – usein riittää, kun painaa jotakin näppäimistön nappia tai heilauttaa hiirtä. tiedostot maagisesti palautuvat!

5. jos jotain tapahtuu, kuten ruutu pimenee (ks. em. kohta), on kannattavaa kuunnella muiden läsnäolijoiden ohjeita sen sijaan, että sulkisi laitteet kommentoiden ”noniin no tää ei nyt toimi”.

6. jos powerpoint-slideja katsotaan kahdeksan tuntia päivässä kahden päivän ajan, selkeän ulkoasun (musta teksti valkoisella pohjalla) sijaan on suositeltavaa luoda mielenkiintoa ylläpitävä ilme slideille esimerkiksi värein tai fontein (huom! EI comic sansia EIKÄ liukuvärjättyjä sateenkaarivärejä otsikoissa). kuvituksen osalta on myös suositeltavaa käyttää muitakin kuin surkearesoluutioisia kuvia jostain angelfiren imagebankista vuodelta 1998.

 

...kaikesta tästä huolimatta itsehän en kuitenkaan halua olla se asshole, joka alkaa luokan perältä neuvomaan kouluttajia, miten asiat kannattaisi tehdä. saati se tampio, jonka on pakko päästä itse räpläämään niitä vehkeitä. tyydyn siis repimään tukkaa irti päästä, sihisemään tuskaisesti vierustoverille ja huokailemaan tarpeettoman kovaan ääneen. huomasin myös, että tämän tien valitsi yllättävän moni muukin osallistuja. big up, guys. 

remontti, pakkaus, muutto, valitus.

teen tällä hetkellä pientä remonttityyppistä hommaa asuntoon, johon oon muuttamassa pian. sehän tarkoittaa luonnollisestikin sitä, että en osaa enää puhua mistään muusta kuin remppaamisesta, maalaamisesta, pakkaamisesta tai muuttamisesta, ja piinaan näillä aiheilla kanssaeläjiäni jatkuvasti. nämä edellä mainitut asiat on melko stressaavia, aikaa vieviä ja sanalla sanoen perkeleellisiä, joka tarkoittaa sitä, että keskustelut allekirjoittaneen ja kenen hyvänsä välillä on siis aina negatiivissävytteisiä (lue: valittamista). 

kanssaeläjät, i'm sorry. valitus jatkuu.

remppatimpsi vuosimallia 2007.

mä oon kuitenkin tän prosessin puitteissa oivaltanut muutamia asioita, joista tein tänään listan:

1. radio suomipop tarjoaa yllättävän hyvää remonttimusiikkia.

2. maalaaminen on oikeasti varsin mielekästä puuhaa - vittumaista siinä on se valmistelu. pesu, suojaus, teippaus = crap.

3. olut on herkullinen remonttijanojuoma.

4. rumat remonttivermeet on himmeen mukavat päällä ja niissä tekee mieli kulkea joka paikkaan. sitäpaitsi ne releet yllä saa anteeksi kaiken ulkonäöllisen homssuisuuden. score!

5. ensi kerralla muutan kyllä kämppään, joka on jo valmiiksi remontoitu.