sunnuntai 19. joulukuuta 2010

elokuvateatterietiketti


olin viime viikolla elokuvissa katsomassa suomalaista rare exports –elokuvaa. suosittelen kokemusta muuten täysin vilpittömästi, mutta menkää elokuviin pian, ennen kuin joulu tulee, älkääkä missään nimessä menkö sellaisena päivänä, kun paikkalipun hinta on syystä tai toisesta tavallista alhaisempi.

ehdotan finnkinon superpäiville, joissa leffanautintoja tarjoillaan torstaisin edukkaaseen hintaan, tiukkoja ikärajoja. mikäli edullisia (tai pikemminkin edullisehkoja) elokuvia haluaa päästä katselemaan pehmoisiin punaisiin penkkeihin pakaransa upottaen, on superpäivinä kärsittävä myös teineistä, jotka eivät osaa kunnioittaa teatterietikettiä tahi edes nauttia elokuvataiteesta. nämä keskenkasvuiset tulevat teatteriin juttelemaan (joko keskenään tai puhelimeen), kuuntelemaan kännyköistään musiikkia ja makoilemaan röyhkeästi jalat ylhäällä edellä kehutuilla punaisilla pakaransyleilijöillä. sillä näinä päivinä hekin saavat tehdä sen edullisesti.

 liian riehakas käytös elokuvateatterissa saattaa aiheuttaa häiriötä. kuvassa ollaan kuitenkin vielä teatterin ulkopuolella, joten ilakointi sallittakoon. (c) ella sohlo.

joulu valitettavasti aiheuttaa välipäiville ja alkuvuodelle tämänkaltaisten häiriköiden asiakasryntäyksen elokuvateattereihin. ne eivät oikeasti halua nähdä yhtään elokuvaa. ne haluavat vain päästä lämpimään aiheuttamaan pahennusta. annan siis lahjavinkin: ÄLKÄÄ OSTAKO PENNUILLENNE JOULULAHJAKSI NIITÄ LEFFALIPPUJA.

muuten ihan hyvää joulua.

lauantai 11. joulukuuta 2010

pubivisa eli "tiatsari"


osallistun naapurini kanssa talomme kivijalassa olevan ravitsemusliikkeen jokatorstaiseen musavisaan - no, joka torstai. musavisa koostuu kymmenestä musanäytteestä ja kymmenestä kysymyksestä, ja olemme naapurin kanssa hyvin uskollisesti sijoittuneet pisteytyksissä häntäpäähän. 

no, mä olen tullut tässä siihen tulokseen, että meidän keskivertoa heikompi menestyksemme musavisassa johtuu pääosin joukkueen nimestä. tietenkin kortensa kekoon kantaa myös se tosiasia, että joukkueemme jäsenmäärä on kokonaiset kaksi henkilöä, kun muissa joukkueissa jäseniä on 5-10. mutta saivartelut sikseen! kekseliäs ja ajan mukainen joukkueen nimi olkoon meille kisaonneksi! nyt sellainen pitäisi vielä tehtailla jotenkin.

kuvan henkilö on kuvan ottohetkellä pubissa, ja kuva liittyy näin ollen aiheeseen.

oikeastaan aina pubivisoissa, olivat ne teemaltaan millaisia hyvänsä, esiintyy nerokkaita joukkueiden nimiä (muuten ts-ts-ts-tsekaut otsikon linkki ja löydä juuri itsellesi sopiva pubivisa!). tamperelaisena olen valtaisa pubivisojen ystävä ja usein siis joutunut kamppailemaan nimivalintojen kanssa. tampereen aikoina osallistuin usein pyynikintorilla sijaitsevan ravintola tuopin tiistaiseen tietovisaan (joka on muuten täydellinen pubivisan arkkityyppi möreä-äänisine vetäjineen ja vittumaisine kysymyksineen) osana joukkuetta nimeltä altavastaajat. tätä nimeä en kuitenkaan luonnollisesti voinut siirtää helsinkiin. valitettavasti.

meidän alakerran baarin musavisaan osallistuu myös mahtavan nimisiä joukkueita, tässä niistä muutama:

paska kuumalla katolla

ikuinen kekkonen 
(joka on muuten aina ykkönen)

vesa ei tajuu ltd

the artist formerly known as sirhan b. sirhan 
(pienellä researchilla sain selville, että joukkue on ennen osallistunut skabaan nimellä sirhan b. sirhan. nerokasta!)

team mustanaamio

...ja kaikki nämä joukkueet ovat vallattomine nimineen tietenkin pistelistan kärjessä. ja arvatkaa, mikä meidän joukkueen nimi on. 
no naapurit! 
kyllä. huutomerkillä. 
ehdotuksia otetaan siis vastaan.

keskiviikko 1. joulukuuta 2010

skaba!


nyt, kun tämä kotomaamme ilmasto alkaa taas olla melko haastavaa, saattaa monesti olla vaikeata kulkea pisteiden a ja b väliä katkeamattomassa pystyasennossa: välillä matka saattaa käyttää kulkijaansa myös horisontaalisissa asemissa, lattian tasossa tai vähintään siinä reunalla. 

tyttökavereiden kanssa ollaan jo vuosia sitten pantu pystyyn jokatalvinen skaba siitä, kuka onnistuu aloittamaan kaatumiskauden. jostain syystä allekirjoittanut on hoitanut tämän kunniallisen tehtävän (omasta tahdostaan riippumatta) jo parina vuotena peräkkäin – tosin tänä vuonna titteli meni (onneksi) jo jollekin muulle. varsinaista eksplisiittistä pisteidenlaskua ei harrasteta, mutta pisteitä saa sitä enemmän, mitä useampi ihminen on todistanut tapahtumaa, kuinka paljon on hävettänyt ja tietenkin siitä, miten räväkkä on nauru tai miten kovaääninen on ihastuksen huudahdus, kun suorituksesta kerrotaan muille.


 
kuvassa esiintyvät henkilöt eivät ole osallistumiskelpoisia. 

 pähkinänkuoressa: 
 
1. kaatumista, jota kukaan ei näe, ei lasketa 
 
2. päihteet eivät ole sallittuja: askel horjuu päihtyneenä kaikilla, eikä kaatunutta edes hävetä 
 
3. kilpailu on talvipainotteinen: skaba alkaa ensimmäisestä kaatumisesta, joka johtuu jäästä, lumesta tai näiden yhdistelmästä 
 
4. sitä kovemman tason suoritus, mitä useampi näkee 
 
5. pisteitä saa paitsi todistajien lukumäärästä, myös niiden suhteista: tuntemattomat ovat ystäviä arvokkaampia 
 
6. suoritus jättää mielellään jäljet suorittajaan  
 
pari vuotta sitten avasin kauden lähes täydellisellä suorituksella: työmatkalla astuin aurattuun, liukkaaseen lumimattoon kotikatuni kulmassa, jossa tehtiin yhden talon julkisivuremonttia ja jotakin geneeristä tietyötä yhtä aikaa. luonnollisestikin yritin näyttää viehättävältä KAHDEN raavaan työmiesporukan silmissä, ja juuri ennen kaatumista morjestin miehiä hymy huulessa kadun kulmaan astuessani - saaden samalla muutaman miehistä seuraamaan kulkuani (valitettavasti). haluan tähdentää, että suoritus ei koostunut pelkästä pyllähtämisestä, vaan alkoi sivuluisulla (jossa aina kuvittelee viimeiseen asti voivansa vielä pelastaa tilanteen), joka jatkui voimallisella kylkimätkähdyksellä ja päättyi varsin vaikuttavaan vaakatason luisuun alamäessä. palkinnoksi suorituksesta sain komean mustelman koko oikean reiden pituudelta sekä tietenkin raksamiesten tirskahdukset.

täydellinen nappisuoritus olisi ehkä se, jos olisi menossa tapaamaan jotain suurta tuttavaporukkaa varsin suositulle tapaamispaikalle (vrt. stockan kello) ja onnistuisi mätkähtämään maahan heti sen jälkeen, kun olisi saanut kiinnitettyä kaikkien paikallaolijoiden huomion itseensä innokkaalla, kovaäänisellä tervehdyksellä melko kaukaa.

ehkä mä yritän avata oman pistetilini tällä metodilla tänä vuonna. 

noniin! haastan kaikki mukaan kisaan!