embarrassment and indefinite circumstances

kaveri laittoi seiska-tv:n linkin johanna tukiaisen eroottisesta laulu- ja tanssishowsta (klikkaa otsikkoa jos uskallat). aloin miettiä millainen onni on, että harvasta nolosta tilanteesta omassa elämässä on olemassa nauhoitus. (huomio: lapsuusajan juttuja ei lasketa - sitähän oli silloin lapsi.) tietysti, jos omasta mielestään ei noloile, vaan tekee jotain mielettömän hienoa (like our own little tuksu here), ei sitäkään vissiin lasketa. täten listaan noloja nauhoitteita mun elämästä:

-jollain on varmasti videolla, kun itsenäisyyspäivän juhlassa unohdin maamme-laulun sanat lavalla (circa 1994-1995. lapsuusajan juttujahan ei laskettu?)

-päiväkirjavideoklippi eli tunteikas avautuminen, jonka vahingossa soitin läppäriltä siskon läsnäollessa viime kesänä

-klassisen laulun taidonnäytteeni circa 2005 jossa aloitin laulun hermostuksissani täysin väärästä sävellajista

-flegmaatikot: hallitse ja hajoita (15-vuotias tiia ei noloile, vaan tekee jotain mielettömän hienoa omasta mielestään. tätä ei siis lasketa? ah ai niin ja tähän liittyy myös krapulainen esiintyminen piknik-puistotapahtumassa, ehkä 1999. se lasketaan. ja löytyy videolta.)

-ketonen & myllyrinne -sarjan yhdessä sketsissä kärrään pyörätuolipotilaan hissiin, ja ehkä kymmensekuntisen esiintymiseni aikana ehdin heilauttaa otsatukkaa noin kuudesti (priceless)

olis huippuhienoa, jos voisin (tai haluaisin) liittää nämä kyseiset klipit tähän. tosin FLG-matskuhan löytyy TÄSTÄ. ketonen & myllyrinnekin löytyy ehkä jostain. enjoy my embarrassment!

ensilumi!

musta tuntuu, että ainakin viimeisen viiden vuoden ajan ensilumi on satanut sunnuntaina. se ensilumi, jota tulee ihan kunnolla ja joka pysyy. en mä tiedä voiko se olla mahdollista, mutta mun mielestä on ihanaa että se tulee sunnuntaina, koska silloin siitä voi nauttia. ei ole kiire töihin tai kouluun vaan voi vaan käpöstellä kaikessa siinä valkoisessa. lumi tekee kaikesta niin hiljaista ja hidasta ja rauhallista.

kielipoppia

voi olisipa kaikesta kieliopista ylläolevan kaltaiset selkeät, hauskat ohjeet (klikkaa otsikkoa). antaisin niitä joululahjaksi. tosin oon kyllä ehdottomasti tullut siihen tulokseen, että mun kielipoliisiudestani kärsin kaikista eniten yksin minä: stressiä, hampaiden kiristelyä, katkeilevia verisuonia päässä. no mutta, the oatmealin ohjeet heittomerkin käytöstä miellyttävät myös komiikkaosastolla. esim. "bacon hats do not melt and they smell wonderful." pakko rakastaa!

normaalikoko

kävin tänään kaupassa, ja seistessäni kilometrien pituiselta tuntuvassa jonossa ikuisuudelta tuntuvan ajan verran, jäin tuijottamaan perunalastuhyllyä. taffelin snackseja myydään ainoastaan megapusseissa ja minipusseissa. what ever happened to normal sized things?

a u r a

otatin terveysmessuilla sunnuntaina valokuvan mun aurasta. voisinpa skannata ja liittää sen tähän. olin aika huolissani aluksi, koska olin ollut edellisenä iltana vähän ulkona, ja pelkäsin sen näkyvän mun aurassa... eihän sitä silloin ole kuitenkaan ihan tasapainoisimmillaan. kysyin nousevan auringon henkilökunnalta, että "mitäs sitten jos mun aura näyttääkin ihan karmealta?" mulle vastattiin, että "ei hätää, tuossa vieressä tehdään healingia, jolla sun aura voidaan puhdistaa." ei paljon helpottanut.

musta otettiin siis valokuva, ja sen jälkeen mun aura mitattiin sellaisella kämmen-antura-vimpaimella vasemmasta kämmenestä. se oli vänkää. sitten se väriläiskä (lue: aura) muotoutui mun kuvan päälle ja mulle tulkittiin mitä se tarkoittaa. ei mitään huolestuttavaa: aura on joka puolella, mikä on hyvä. tasapainoista eli turkoosia energiaa on paljon. joka puolella näkyy myös vihreää eli uutta energiaa ja muutosvoimaa. rakkaus ja positiiviset ajatukset on mukana kuvassa, mutta mun mielestä aika pienen näköisinä - ja ainoastaan pään alueella. niskassa ja ohimoilla näkyy negatiivista energiaa, joka voi ilmetä myös fyysisenä kipuna näillä alueilla. keltainen väri vatsan alueella viittaa suolistovaivoihin ja kertoo vanhan energian pureskelusta ja tilan tekemisestä uutta energiaa varten.

että ni.